Taival
alkaa
Enokkio. Tämä alkujaan kolmen mystisen Astraalienon makaaberi fuusio tapahtui eräänä kauniina perjantai-iltana Enon vuonna 2005. (alkoholin osuutta asiaan ei myönnetä). Enojen tarkoituksena oli tuolloin levittää enouden sanomaa paskan musiikin muodossa. Lähes välittömästi mukaan sulautui karismaattinen Puuha-Eno, joka lähes rajattoman libidonsa ja suurten rintalihastensa avulla täydensi Enokkion kvartetiksi. Harmonia oli löytynyt. Enokkio alkoi työstää infernaalisella vauhdilla herkkiä ja monitahoisia kappaleita, jotka sivusivat maanläheisellä tavalla mm. luokkaeroja, politiikkaa ja ihmisen sisintä. Alkuajan kappaleiden innoittajina toimi lähinnä Kalevala, Enochian Crescent ja Brian Eno. Yhtyeen laajentaessa maailmankuvaansa alettiin vaikutteita ottaa myös Runebergin tuotannosta, luonnosta sekä Matti Kyllösen selostuksista.
Maine ja mammona Enokkion ensimmäinen julkaisu yllätti kaikki. Rautaisella kappalevalikoimalla varustettu esikoisjulkaisu, Rolling Stonen äänestyksessä kaikkien aikojen debyytiksi valittu Eno-ep myi ensimmäisellä listaviikollaan yli 2 miljoonaa kappaletta maailmanlaajuisesti. Originelli sanoma sekä kantaaottavat tekstit toivat kriitikoiden mukaan raikkaan tuulahduksen paskan hajuiseen mainstreamiin. Debyytin yllättävä vastaanotto sekä Enokkiolle lähetetyt tuhannet pikkuhousut aiheuttivat valtavia suorituspaineita seuraavaa julkaisua äänitettäessä, mutta resepti oli lyömätön: Grammyn sekä Jussi-patsaan poikinut Paavi-ep sulatti ihmisten sydämet ja hittisinkku "Timo on läski hinttari" toi Suomelle kaikkien aikojen ensimmäisen Euroviisuvoiton. Seuraavat Enoluutio- sekä Enocide-ep:t toivat yhtyeelle lähes messiaanisen aseman, ja Keijo/Sipulin myötä alkoivat Enokkio-elokuvan kuvaukset. maailmankiertuetta oltiin järjestämässä. Mikään ei voisi enää pysäyttää tätä yhtyettä. Vai voisiko?
Kulissien takana Enokkiota varjostivat sisäiset ongelmat. Enon mittaamattoman raju alkoholinkäyttö, sekä hetkellinen Satanic Enomasterin erottaminen yhtyeestä Enokkion uusien kristillisten periaatteiden vuoksi oli tuonut kireyttä yhtyeeseen. Asiaa ei myöskään helpottanut se, että Enomestari oli helvetin tyhmä. Yhtyeen ympärillä pyöri lisäksi erilaisia huhuja liittyen Paavi Johannes Paavali II:n mystiseen kuolemaan. Oliko kaikki sittenkään hyvin? Enokkion ensimmäinen musiikillinen takaisku alkoi, kun yhtyeen tuttu ja turvallinen nauhoituspaikka, Frenckellin vanha kartano tuhopoltettiin, ja Enokkio joutui siirtämään instrumenttinsä akustiseen helvettiin, Hervannan Mikontaloihin. Seuraava Mikontalo-ep olikin tuotannollista kuraa höystettynä ennenkuulumattoman paskoilla biiseillä, mutta jonka suuri yleisö kuitenkin nieli mukisematta. Mutta kansan keskuudessa alkoi herätä kysymyksiä. Tulisiko Enokkio enää koskaan julkaisemaan kunnon ep:tä? Paheniko Enon alkoholismi? Hajoaisiko yhtye? Oliko Puuha-Eno oikeasti Jeesus?
Rooma romahtaa Lopulta kävi niin kuin oltiin jo pitkään pelätty. Tiuha julkaisutahti, bändikaverien kiusaus sekä vähemmistöryhmien ja feministihomojen arvostelu johti lopulta Enon ajautumisen syvälle alkoholismin synkeään kuiluun ja syrjäytymiseen yhteiskunnasta. Tämän lisäksi hän joutui vakavaan masturbaatiokierteeseen ja unohti mennä armeijaan, jonne hänet lopulta vääryydellä temmattiin. Mieshukasta
huolimatta Enokkio yritti jatkaa raskasta taivaltaan, ja suolsi lopulta
kokeilevan, eeppisen Terska-ep:n, joka floppasi totaalisesti. Kriitikoiden
ja fanien mukaan uusi suuntaus oli "Perseestä".
Enokkion tilanteen muuntuessa yhä epätoivoisemmaksi päätti yhtye nollata tilanteen aloittamalla puhtaalta pöydältä ja suuntaamala musiikkinsa täysin uudelle kohderyhmälle: kehitysvammaisille, nokialaisille ja puhevikaisille pikkulapsille. Enokkion suunnanmuutos aiheutti välittömästi suunnattoman mediakohun. Tuleva ep on herättänyt yhä usempia kysymyksiä. Onko uusi suunta yhtä karmeaa paskaa kuin vanhakin? Miehistyykö Satanic Enomaster koskaan? Pitääkö suuntaus? Miksi? Miltä mehu maistuu, jos sinne pieraistaan? Minkälaista olisi, jos kaikki ihmiset olisivat palloja? Vastauksen tähän kaikkeen tarjosi Enokkion uusien sivujen yhteydessä lanseerattu valistushenkinen Ilosta ja Ihanuudesta -EP. Matka kohti enouden keskipistettä jatkuu.. Ps. vararikon partaalla olevaa Enokkiota voi tukea lähettämällä rahaa tilille 200921-550667. Jos emme saa viinaa, emme saa myöskään uutta ep:tä koskaan pihalle. Haistakaa vittu.
1.1.2006 - Pimeä keskiaika alkaa Jep, paska vuosi. Renessanssin tuulet puhaltavat Joskus 2007 Enomestarille ilmestyy unessa puhuva meteoriitti nimeltä Rumbald. Enokkio toipuu nälän ja viinanpuutteen aiheuttamasta horkasta. Toipuneena Enokkio alkaa työstää uutta materiaalia. Työ on katkonaista ja Enokkio kokeilee kokonaan uudenlaisia äänitysmetodeja. Tulos: 6 soundeiltaan erilaista, ennenkuulumattoman paskaa biisiä. Suollos ristitään Herra Kukaksi. Tuottajien ja levy-yhtiön mielestä nimi on jopa paskempi kuin biisimateriaali ja on lähestulkoon varmaa, ettei se pääse Suomen viralliselle albumilistalle. Enokkio on tähän tyytyväinen. "Tämä on vain välietappi tulevan julkaisumme varjossa", kommentoi Satanic Enomaster tuoreimmassa Regina-lehden haastattelussa viiksiään hypistellen ja maanisesti nauraen. Samaisessa haastattelussa Satanic Enomaster paljasti olevansa homo. Lähes välittömästi herra Kukan Jälkeen Enomestari saa kännissä idean seuraavalle, eeppiselle ep:lle. Aihepiiri juontaa juurensa Enomestarin omasta elämästä (mikäli sitä elämäksi voi kutsua). Taistelun kiimassa lyövät nuo falliset muskettisoturimme viisaat munansa yhteen ja aloittavat nauhoitustyöt. Massiivisen, yli 12 minuutin kappaleen työstö jää kuitenkin kesken loppuvuodesta kun Enomestari rikkoo kännissä tietokoneensa. Onko Enokkio jälleen umpikujassa? 2008 - Enobian aika koittaa? Alkuvuodesta Enomestari kokoaa jälleen itsensä ja irstaan krapulan avittamana saa tulevan ep:n raidat talteen. Äänittäminen voi jatkua. |